Vesi saadaan kiinteistöön paikallisen vesihuoltoyhtiön vesihuoltoverkoston kautta. Vesihuoltoverkosto koostuu
- talousveden johtamisesta vesijohtoverkostossa kuluttajille ja
- likaisen veden johtamisesta jätevesiverkostossa jätevedenpuhdistamolle sekä
- huleveden (sade- ja sulamisvedet) johtamisesta hulevesiviemäriverkostossa vesistöön.
Vesihuoltoyhtiön lähettämässä vesilaskussa nämä osaset on eriytetty omiksi riveikseen. Laskutus perustuu vesihuoltoyhtiön hallinnoiman kiinteistön päävesimittarin lukemiin. Veden kulutusta voidaan mitata myös asuntokohtaisilla mittauksilla, jolloin veden laskutus voidaan toteuttaa todellisen kulutuksen mukaan vuokran yhteydessä perittävien kiinteiden vesimaksujen sijaan.
Vesi jaetaan kiinteistön eri vesipisteille vesijohtoverkoston kautta. Kylmälle ja lämpimälle vedelle sekä jätevedelle on omat putkiverkostonsa. Vesihuoltoyhtiön verkostosta vesi tulee kiinteistöön 4-6 baarin paineella ja tätä painetta hyödynnetään myös veden jakamisessa kiinteistössä. Mikäli paine ei riitä, tarvitaan kiinteistössä paineenkorotusasema. Jos paine taas on liian suuri, voidaan kiinteistöön asentaa paineenalennusventtiili.
Lämmin käyttövesi lämmitetään esimerkiksi kaukolämmön lämmönjakokeskuksen lämmönvaihtimessa. Yleensä lämmintä vettä kierrätetään kiertovesipumpulla lämpimän käyttöveden kiertojohdossa jatkuvasti, jotta veden lämpötila pysyisi tasaisena eikä hanaa käytettäessä lämpimän veden odotusaika olisi liian pitkä. Lämpimän käyttöveden tulisi olla joka puolella verkostoa yli 50 asteista, jottei verkostoon pääse kasvamaan legionellabakteeria. Suorasähkölämmitteisissä kiinteistöissä vesi lämmitetään vastuksilla lämminvesivaraajassa.
Vesiverkostosta tuleva vesi käytetään vesipisteissä vesikalusteiden kuten hanojen, suihkujen tai wc-istuimen kautta. Vesikalusteiden valinnalla ja hyvällä kunnossapidolla voidaan vaikuttaa merkittävästi veden kulutukseen kiinteistössä.
