Kiinteistöautomaatiojärjestelmiä on monen tasoisia. Nykyään valmistuvia tai laajasti peruskorjattuja paljon automaatiota sisältäviä rakennuksia saatetaan kutsua älytaloiksi. Monet automaatiotoiminnot ja ratkaisut ovat tavallisissa asuinrakennuksissa kuitenkin melko yksinkertaisia.
Kiinteistöautomaatiojärjestelmän ohjaus pohjautuu antureiden tuottamaan mittaustietoon. Järjestelmään kytketyt lähettimet toimittavat tiedon eteenpäin ohjausyksiköille niin kutsuttuihin ”valvomoihin”, joita voi olla kiinteistöissä useampia. Esimerkiksi lämmönjakohuoneessa ja ilmanvaihdon konehuoneesta löytyvät omat alakeskusvalvomot, joista voidaan tehdä säädöt kyseisille laitteille.
Nykyisin mittaukset ja tiedonvälitys onnistuvat langattomasti paristotoimisten sensoreiden avulla, mikä tekee useista järjestelmistä myös helposti jälkiasennettavia ilman isoja remontteja. Rakennuksen rakenteisiin asennettaville johdollisille järjestelmille paras asennushetki on muun saneerauksen kuten linja- tai sähkösaneerauksen yhteydessä. Tyypillisesti automaatiojärjestelmä lisää saneerauksen kokonaiskustannuksia vain hieman, ja järjestelmä maksaakin itsensä nopeasti takaisin säästyneinä energiakustannuksina lisäten samalla käyttömukavuutta.
Asuinkerrostalon kiinteistöautomaatiojärjestelmiin tyypillisimmin integroituja järjestelmiä ovat esimerkiksi:
- lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä
- valaistuksen ohjaus
- sähköjärjestelmät
- saunojen aikaohjaukset
- palovaroitinjärjestelmä
- murtohälytys-, kamera- ja kulunvalvontajärjestelmät
Tietojen perusteella automaatio ohjaa järjestelmiä siten, että niitä käytetään tarpeen mukaisesti. Tämä usein sekä parantaa olosuhteita että pienentää energiankulutusta. Kiinteistöautomaatio antaa myös hälytyksiä, joilla voidaan havaita vikatiloja.