Vesikiertoinen sähkölämmitysjärjestelmä sisältää lämpöpatterit, kiertovesipumpun ja varaajan. Käyttövesi lämpenee varaajan käyttövesikierukassa, ei siis varaajan vesitilassa. Lämpöpattereissa kiertävä lämmin vesi lämmittää huonetilat tai uudemmissa taloissa lämmityksestä huolehtii vesikiertoinen lattialämmitys. Varaajan koko on useimmiten 1500—3000 litraa.
Vesikiertoinen sähkölämmitys on yleinen 1980-luvulla rakennetuissa pientaloissa. Järjestelmän hyöty perustui edullisen yösähkön käyttöön. Sähkön hinnan, myös yösähkön, voimakas kallistuminen on tehnyt vesikiertoisesta sähkölämmityksestä kalliin käyttää. Järjestelmän suuri varaaja lisää kuluja, koska energiaa kuluu myös lämmön varastointiin sekä lämmönsiirto- ja säätöhäviöihin.
Vesikiertoinen sähkölämmitysjärjestelmä on helppo korvata jollakin uusiutuvalla järjestelmällä, kuten lämpöpumpulla. Patteriverkosto ei ole niin energiatehokas kuin vesikiertoinen lattialämmitys, mikä kannattaa huomioida uuden järjestelmän suunnittelussa. Jos vesikiertoiset patterit alkavat olla käyttöikänsä lopussa (yli 30 vuotta), kannattaa uusien pattereiden lämmönluovutuspinta-ala mitoittaa aiempaa suuremmaksi, jotta lämmitysverkkoon menevän veden lämpötila ei nousisi kovilla pakkasillakaan yli 45—50 asteen. Se parantaa uuden järjestelmän hyötysuhdetta oleellisesti.
Jos harkitsee vanhan, ison varaajan hyödyntämistä osana uutta vesikiertoista lämmitysjärjestelmää, kannattaa varaajan kunnosta teettää kuntokartoitus. Hyödyntäminen kannattaa, jos kyseessä on hyväkuntoinen, teknisesti hyvin varusteltu sekä hyvin lämpöeristetty 1000–2000-litrainen varaaja – suuresta vesitilavuudesta on hyötyä sähkökatkotilanteessa, koska suuren varaajan lämpötila laskee hitaammin kuin pienen. Myös älyohjauksessa suuri varaaja puoltaa paikkaansa, älyohjauksen avulla esimerkiksi pörssisähköä voi käyttää veden lämmittämiseen eniten juuri silloin, kun se on halvimmillaan. Alhaisessa lämpötilassa pidettävän varaajan lämpöhäviöt ovat myös pienempiä kuin kuuman varaajan.
Kiertovesipumppu = pumppu, jonka voimin vesi kiertää lämmitysverkostossa ja käyttövesiverkostossa. Usein lämmitykselle ja käyttövedelle on oma pumppunsa.
Käyttövesikierukka = Varaajassa oleva erillinen sähkövastus, jolla tarvittava käyttövesi on mahdollista kuumentaa riittävän lämpimäksi.