Sähköautoa ladataan eri paikoissa: pitkän matkan liikenteessä matkan varrella ja pysähdyksissä yön yli esimerkiksi taloyhtiössä. Taloyhtiössä lataustehon tarve riippuu ajon määrästä sekä ajasta, jonka auto on kiinni latauspisteessä. Jos ei vielä lue: Viimekädessä latausteho riippuu siitä, kuinka suurella teholla auto pystyy edes lataamaan itseään (esim. hybrideissä 3,6 kW, vaikka kiinni peruslatauksessa).
Hidaslataus
Hidaslatauksella tarkoitetaan sähköauton latausta, kun latausteho on noin 1,8-2,3 kilowattia tunnissa. Tunnin lataus lisää siis täyssähköauton toimintamatkaa 8-16 kilometriä. Taloyhtiön ja sähköauton omistajan näkökulmasta hidaslataus on sopiva vaihtoehto, jos pääosa autoilusta on tehdään lyhyillä etäisyyksillä.
Hidaslataus edellyttää latauspisteiden hankkimisen, mutta peruslataukseen verrattuna tarvittavien muutostöiden määrä on pienempi ja kustannuksiltaan hidaslataus on edullisempi. Hidaslatausta voi tehdä tilapäisesti myös tavanomaisesta kotitalouspistorasiasta (schuko) tai lämpötolpasta, mutta sitä ei suositella/tule käyttää ensisijaisena latausvaihtoehtona. Huomioi, että lataamiseen soveltumaton pistorasia voi olla sähköturvallisuusriski. Pistorasialatauksen soveltuvuus pitää varmistaa ennen latausta.
Markkinoilla on suuremmalla sähkövirralla varustettuja kaapeleita hidaslataukseen (yli 10 A), mutta niiden käyttö voi olla paloturvallisuusriski ylikuumentumisen vuoksi.
Peruslataus
Yleensä peruslataukseen tarkoitetun latauspisteen teho on 11–22 kW, jolloin täyssähköauton toimintamatka kasvaa 50-100 kilometriä yhden tunnin latauksella, ja ladattavalla hybridiautolla 10-40 km. Tällaisia latauspisteitä käytetään taloyhtiöissä ja julkisissa latauspisteissä. Sekä täyssähköautoja että ladattavia hybridejä voidaan ladata peruslatauksella. Peruslataus soveltuu taloyhtiöön, jonka sähköautoilla ajetaan usein pidempiä, yli 100 kilometrin päivämatkoja.
Peruslatausta varten on käytössä omat pistoketyyppinsä, joiden käyttö riippuu automallista. Type 2 on yleisin Euroopassa käytetty pistoketyyppi, Type 1 harvinaisempi.
Tähän kuvat pistoketyypeistä Type 2 ja Type 1
Muut latausmuodot
Muita latausvaihtoehtoja ovat pikalataus ja suurteholataus, jotka ovat käytössä julkisessa latausverkostossa. Näiden latausteho voi nousta jopa 50 kilowattiin tunnissa.
Latauspisteisiin saatavia ominaisuuksia
Mittaus
Käytön laitekohtaista mittausta varten tulee latauspisteille asentaa sähkömittarit. Mittarin avulla voidaan määrittää latauksessa syntynyt sähkönkulutus, joka on yleinen veloitusperuste latauspisteiden käytössä.
Älylaitteet
Tyypillisesti taloyhtiössä latauspisteille saatava sähkö tulee kiinteistösähköstä, jolloin tarvitaan älylaitejärjestelmä. Poikkeuksena tilanteet, joissa latauspiste sijaitsee asunnon edessä ja sähkö saadaan asunnon sähkömittarin kautta.
Kuormanhallinta
Kuormanhallinta valvoo ja varmistaa, että sähkönkulutus pysyy taloyhtiön sähkökapasiteetin rajoissa myös silloin, sähkönkulutus on suurimmillaan. Kuormanhallinnalla varmistetaan, että autojen lataaminen ja lämmittäminen on turvallista. Tämän lisäksi kuormanhallinnalla vaikutetaan suoraan kiinteistösähkön hintaan: taloyhtiöiden tehomaksu tulee kalliimmaksi, jos tarvittava huipputeho nousee yhtäaikaisen lataamisen johdosta korkeaksi. Tähän tarvitsisi selityksen tai linkin kiinteistösähkön muodostumiseen.
Hyvä tietää: sähköautojen lataamiseen liittyvät yksiköt SIIRRÄ MUUALLE
Keskeisimmät sähköauton lataukseen liittyvät yksiköt ovat kilowatti (kW) sekä ampeeri (A). Kilowattia käytetään kuvaamaan sitä, miten suurella teholla sähköautoa voidaan ladata ja kuinka paljon sähköä auto kuluttaa.
Esimerkki: täyssähköauto kuluttaa 20 kWh sadan kilometrin matkalla. Autoa voidaan ladata taloyhtiön latauspisteellä 15 kW teholla, eli yhden tunnin latauksella akun varaus kasvaa 15 kW. Yhden tunnin latauksella voidaan tällöin ajaa 75 kilometriä. [ladattu teho/kulutus] [15 kW / 20 (kWh/100km)]
Latauksen sähkövirran yksikkö on ampeeri. Latausvirta määrittää sen, kuinka nopeasti akkua voidaan ladata. Kotitalouspistorasian ja kotilataukseen tarkoitetun kaapelin latausvirta on tyypillisesti 8-10 A (hidaslataus), kun taas sähköauton latauspisteellä ladattaessa sähkövirta voi olla 16 tai 32 A (peruslataus).
Esimerkki: perhe matkustaa täyssähköautolla. He pysähtyvät lounaalle ja haluavat ladata sähköautoa tunnin ajan.
Kotitalouspistorasiassa sähkövirta on 8 A, jolloin akku latautuu tunnissa 230 V * 8 A = 1,8 kW
Latauspisteellä sähkövirta on 16 A, jolloin akku latautuu tunnissa 230 V * 16 A = 3,6 kW