Korson koulu Vantaalla on tyypillinen 1950-luvun koulu, joka vaatisi peruskorjauksen. Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Malin Moision tekemässä CIRCuIT-hankkeen virtuaalisessa demonstraatiossa vertailtiin korjaamisen ja purkavan uudisrakentamisen ympäristövaikutuksia.
Korjaamisskenaarioita oli kolme sen mukaan, kuinka mittavia korjaustoimenpiteitä tehtiin. Laajassa energiakorjauksessa rakennuksen energiatehokkuus saatettiin uuden vertailukoulun tasolle.
Korjausskenaariot
- KK1 korjaustaso 1: kevyt korjaus (+15v kohdalla KK2)
- KK2 korjaustaso 2: laaja peruskorjaus
- KK3 korjaustaso 3: laaja energiakorjaus
- KU1 uudiskoulu, betoni
- KU2 uudiskoulu, puu (CLT)
LCA-tulokset
Tampereen yliopiston tekemän elinkaarianalyysin mukaan laaja energiakorjaus oli 50 vuoden tarkasteluajan aikana ympäristön kannalta edullisin vaihtoehto. Kevyin korjaus oli jopa hieman huonompi vaihtoehto kuin uudisrakennus betonista. Erot eri vaihtoehtojen välillä olivat merkittäviä.
LCC-tulokset
Finnish Consulting Group teki samojen skenaarioiden pohjalta elinkaarikustannuslaskelmat. Sen mukaan kaikki korjausskenaariot olivat merkittävästi kustannustehokkaampia vaihtoehtoja 50 vuoden elinkaaren ajalla. Kevyt korjaus oli hieman muita edullisempi. Kustannusvaikutusten ero korjaamisen ja purkavan uudisrakentamisen välillä oli 4–6 M€.
Kiertotalousperiaate: Rakentamisen välttäminen. Arvioidaan olemassa olevan rakennuskannan soveltuvuus. Etsitään tarpeeseen sopiva, kevyin mahdollinen ratkaisu.