Siirry sisältöön
Koutsi – HSY:n verkkokurssit
  • Kurssit
  • Ota yhteyttä
Rekisteröidy Kirjaudu sisään
Etusivu / Etusivu / Rakentamisen kiertotalous / Kiertotalousperiaatteet kaupunkisuunnittelussa / Rakennusten hyödyntäminen materiaalipankkina ja uudelleenkäytön edistäminen

Rakennusten hyödyntäminen materiaalipankkina ja uudelleenkäytön edistäminen

← Takaisin

Kun purkamisen tarpeellisuus on varmistettu, siirrytään tarkastelemaan rakennusta materiaalipankkina. Tämä niin kutsuttu urban mining tarkoittaa ajattelutapaa, jossa rakennettu ympäristö nähdään resurssina tai materiaalipankkina. Tässä parhaita käytäntöjä, joita suunnittelulinjauksiin sisällyttämällä voidaan edistää rakennusten hyödyntämistä materiaalipankkina kaupungissasi:

  • Asetetaan vaatimukset (%) uudelleenkäytetyn/kierrätetyn materiaalin (jätteen) määrälle purkuluvassa.
  • Vaaditaan purkukartoitus ennen purkuluvan tai uudisrakennusluvan myöntämistä.
  • Asetetaan purkukartoitusten tiedot yleisesti saataville.
  • Vaaditaan vähimmäisaika purkuluvan myöntämisen ja purkutoiminnan välille.
  • Vaaditaan selvitys/raportti siitä, miten jätteet minimoidaan, ennen kuin purkulupa tai uudisrakennuslupa myönnetään.
  • Asetetaan vaatimukset (%) uudelleenkäytettyjen / kierrätettyjen materiaalien määrälle, joka sisällytetään uuteen rakennuslupaan.
  • Rakennukset, jotka täyttävät tietyt kriteerit, on purettava osissa pelkän mekaanisen hajottamisen sijasta.
  • Uudelleenkäytetyille materiaaleille asetetaan hyväksyttävyysvaatimukset/-todistukset.
  • Kielletään tiettyjen materiaalien käyttö (eli muiden kuin kiertotalouden periaatteiden mukaisten).
  • Palautetaan luvan ”panttimaksu”, kun ennalta määrätty uudelleenkäyttö-/kierrätyskynnys on saavutettu.

Esimerkkejä lainsäädännön ja sääntelyn välineistä:

Portlandin osissa purkamista koskeva asetus
Portlandissa ennen vuotta 1940 rakennetut rakennukset on purettava osissa koneellisen purkamisen sijaan, jolloin rakennuksen osia ja materiaaleja voidaan hyödyntää paremmin.

Singaporen purkukäytäntö (The Demolition Protocol)
Singaporen purkukäytännön mukaan purkuluvan kohteena olevan rakennuksen uudelleenkäytettävät ja ei-uudelleenkäytettävät osat on eriteltävä sekä purettava ja kuljetettava pois erikseen. Käytäntö on johtanut useiden uusien materiaalien kehittämiseen kaupungissa.

Luxemburgin jätehuoltoa koskeva laki 21
Luxemburgissa on vuodesta 2012 lähtien edellytetty rakennusten purkukartoituksia. Vuoden 2018 valtakunnallinen jäte- ja luonnonvarasuunnitelma edistää suunniteltua purkamista ja kriteereihin perustuvia laatutietoja sisältävän purkuinventaarion laatimista.

Esimerkki osaamisen ja innovaation välineestä:

Osissa purkamisen keskus Vancouver Rebuild Hub
Vancouver Rebuild Hub ottaa vastaan lahjoitetut rakennusosat ja -materiaalit ja myy ne eteenpäin yhteisön käyttöön kohtuuhintaisen asumisen projekteihin.

Esimerkki sopimuksiin / kannustimiin perustuvasta välineestä:

Quiton ekotehokkuusohjelma (Herramienta de Eco-Eficiencia)
Herramiento de Eco-Efficiencia on vapaaehtoinen suunnittelulinjaus, joka sallii tehokkailla järjestelmillä varustettujen ja tietyllä säteellä joukkoliikenteestä sijaitsevien rakennusten rakentamisen 50 % tai 100 % korkeammaksi.

← Edellinen Seuraava →

Kurssin sisältö

Johdanto
  • Hankkeen esittely
  • Kurssin esittely
Rakentamisen kiertotalous
  • Kiertotalous säilyttää materiaalien arvon
  • Rakentamislain uudistus vauhdittaa kiertotaloutta
  • Rakentamisen ympäristövaikutukset
  • Ympäristövaikutuksia voidaan pienentää kaikissa elinkaaren vaiheissa
  • Kiertotalouden yhteiskunnalliset hyödyt
  • Rakentamisen kiertotalousperiaatteet
Rakennuskanta resurssina
  • Purkamisen välttäminen
  • Purkuvaarassa olevien rakennusten tunnistaminen
  • Muuntaminen ja kunnostaminen pidentävät rakennuksen elinkaarta
  • Purkukartoitus auttaa säilyttämään materiaalien arvon
  • Purkukartoituksen vaiheet
  • Ehjänä purkaminen ja uudelleenkäyttö
  • Rakennuksen irtaimiston uudelleenkäyttö
  • Rakennusmateriaalien kierrätys ja kierrätysmateriaalit rakentamisessa
  • Muunneltavuuden ja ehjänä purkamisen havaittuja esteitä
Kunnan rooli rakentamisen kiertotaloudessa
  • Kunnan ohjauskeinot rakentamisen kiertotaloudessa
  • Kiertotaloustavoitteiden asettaminen
  • Kaupunkisuunnittelun keinot kiertotalouden edistämiseksi
  • Tiedon kerääminen olemassa olevasta rakennuskannasta
  • Hankinnoilla vaikuttaminen
  • Osaamisen kehittäminen ja tiedon jakaminen
  • Fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin kehityksen tukeminen
Kiertotalousperiaatteet kaupunkisuunnittelussa
  • Suunnittelujärjestelmän esteet kiertotalouden toteuttamiselle
  • Suunnittelujärjestelmän kehittäminen
  • Rakennusten elinkaarten pidentäminen ja elinkaaren aikaisen muunneltavuuden lisääminen
  • Rakennusten hyödyntäminen materiaalipankkina ja uudelleenkäytön edistäminen
  • Muunneltavuuden, ehjänä purettavaksi suunnittelun ja muiden kiertotalousperiaatteiden edistäminen
Kiertotalouden huomioiminen rakennetun ympäristön julkisissa hankinnoissa
  • Kiertotalouden mukainen hankintaprosessi
  • Kiertotalouskriteerit rakentamisen hankinnoissa
  • Kiertotaloutta tukevat linjaukset hankinnoissa
  • Kaupungin ja rakennuttajien välinen vuoropuhelu
Kiertotaloutta hyödyttävän tiedon kerryttäminen rakennetusta ympäristöstä
  • Millaista tietoa tarvitaan kaupunkien kiertotalouden edistämiseen?
  • Keskeiset esteet ja ongelmat usein esiintyvissä tietopuutteissa
  • Suositukset tiedonkeruun parantamiseksi
  • Menetelmiä tiedonkeruun parantamiseksi
Rakentamisen, muuntamisen ja ehjänä purkamisen esimerkkejä
  • Korson koulun peruskorjaus, Vantaa (skenaarioiden vertailu)
  • Kummatin alueen peruskorjaus, Raahe
  • Hybridikoulu-konsepti Vantaalle
  • Ehjänä purettavaksi suunniteltu varastorakennus
  • Pikku-Finlandia, Helsinki
  • Ehjänä purettavat rakennukset (Lontoo, Brummen)
  • La Tour Bois le Prêtre, Pariisi
  • Triton Square, Lontoo
  • Puurakentamisen esimerkkejä
  • Koivukylän Sortti-pienasema, Vantaa
  • Tikkurilan paviljonkikoulun varasto, Vantaa
  • S-Market Urjala
  • Asuinkerrostalo Vantaan Koralli
  • Tikkurilan Silkki, Vantaa
  • Kulttuurikeskus Orvokki, Vantaa
Toimintapolitiikan ja sääntelyn esimerkkejä
  • Amsterdam Circular Strategy (2020)
  • Suur-Lontoon aluekehitysstrategia (The London Plan)
  • Los Angelesin säädös rakennusten käyttötarkoituksen muutoksesta (1999)
  • Portlandin vähähiilisen betonin hanke (2020)
  • Vancouverin tyhjien asuntojen vero (2017)
  • Strategisia linjauksia purkamisen välttämiseksi
  • Sääntelytoimia ehjänä purkamisen ja kiertotalouden edistämiseksi
  • Päästörajojen asettaminen rakennusmateriaaleille julkisissa hankinnoissa (Kalifornia, Norja)
  • Hiilijalanjälki vertailuperusteena asuinkerrostalojen urakkakilpailutuksessa, Helsinki
  • EU:n ympäristöä säästävät julkiset hankinnat
  • Future Built, Oslo
  • Infrahankkeiden kiertotaloutta tukeva hankintamalli, Tampere
  • Amsterdamin kiertotalousstrategian hankintakriteerit
  • Milanon kartta huonokuntoisista ja hylätyistä tiloista ja rakennuksista
  • CIRCuITin ennakointimallin hyödyntäminen Vantaalla
  • Ehjänä purkamisen edistäminen, Vancouver
  • Singaporen purkukäytäntö
  • Quiton ekotehokkuusohjelma
  • Luxemburgin jätehuoltoa koskeva laki 21
  • Kööpenhamina: kestävä kehitys rakentamisessa ja rakennusteknisissä töissä  
Opit käyttöön
Palaa kurssin etusivulle

Koutsi – HSY:n verkkokurssit

HSY on Suomen suurin julkinen ympäristöalan toimija. Teemme pääkaupunkiseudusta maailman kestävintä kaupunkiseutua. Koutsi kutsuu kaupunkilaiset mukaan tähän työhön. Koutsissa tarjoamme avoimia verkkokursseja, joiden avulla jokainen voi ottaa askeleen kohti kestävämpää elämää.
Koutsi – verkkokoulutusalusta on luotu EU-rahoitteisessa Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa.

Uutiskirje

Tutustu HSY:n uutiskirjeisiin

Tilaa uutiskirjeemme

  • Ajankohtaista
  • Ota yhteyttä
  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste
  • Tietoa evästeistä