Viljelyä varten voi perustaa toimikunnan – tai olla perustamatta
Taloyhtiössä voidaan nimittää toimikunta vastaamaan viljelyn käytännön toteuttamisesta. Tällöin viljelyä ohjaa ja ylläpitää aktiiviset asukkaat, joita yhdistää kiinnostus viljelyyn ja taloyhtiön kehittämiseen. Yhtiön hallitus tarjoaa raamit asukkaiden omaehtoiselle toiminnalle, mutta oleellisinta on kuitenkin asukkaiden aktiivisuus ja omaehtoisuus.
Aktiiviasukkaiden on hyvä muistaa jakaa tehtäviään ja toivottaa kaikki tervetulleiksi. Vähemmänkin aktiivisilla asukkailla voi olla halu hoivata kasveja ja nauttia sesongin antimista, mutta liian suuri sitoutumispakko voi karkottaa. Liian suureksi vastuu ei saa kasvaa aktiiveille tai sunnuntaipuutarhureillakaan. Siksi asukkaiden onkin hyvä sopia viljelyä koskevasta työnjaosta jo alkuvaiheessa.
Vuokrataloyhtiöissä asukastoimikunta voi tukea viljelytoimintaa, ja viljelytoiminta vahvistaa asukastoimikuntaa
Vuokrataloyhtiöissä on usein lakisääteinen asukastoimikunta jo olemassa. Asukastoimikunnalla on käytössään budjetti, josta voidaan ohjata rahaa myös kaupunkiviljelyyn. Viljely voi olla hyvä houkutin myös osallistua laajemminkin asukastoimikuntaan: esimerkiksi CircularHoodFood -hankkeen kaupunkiviljelykokeiluissa huomattiin, että viljely on matalan kynnyksen tapa tutustua naapureihin ja kiinnostua muustakin asukastoiminnasta.
Vuokratalolle asukastoimikuntavarojen ohjaaminen yhteiseen kaupunkiviljelmään voi ohjata toimintaa yhteisöllisyyttä rakentavaan suuntaan. Vuokra-asumisessa oleellisessa roolissa on vuokratalon omistaja, joka luo edellytykset asukkaiden osallistumiselle. Vuokratalon omistajalla on mahdollista toimia kannustajana, tukijana ja viestijänä.