Siirry sisältöön
Koutsi – HSY:n verkkokurssit
  • Kurssit
  • Ota yhteyttä
Rekisteröidy Kirjaudu sisään
Etusivu / Etusivu / Ekotukitoiminta / Ruoka / Ruoantuotannon moninaiset ympäristövaikutukset

Ruoantuotannon moninaiset ympäristövaikutukset

← Takaisin

Kolmannes kulutuksen ympäristövaikutuksista muodostuu ruoasta (Lähde: Kuluttajaliitto). Erityisen paljon ympäristöä kuormittaa liha- ja maitotuotteiden tuotanto. Ne esimerkiksi tuottavat merkittäviä määriä ilmastoa lämmittäviä ja vesistöjä rehevöittäviä päästöjä.

Viljelyskäyttöön ei voi raivata lisää maa-alaa ilman, että luontokato suurenee entisestään. Tätä ympäristökuormaa pitäisi pystyä pienentämään samalla, kun ruoan tarve kasvaa väestömäärän kasvaessa. Lisäksi ympäristöongelmat kuten ilmastonmuutoksen voimistuminen, puute puhtaasta vedestä ja maaperän viljavuuden heikkeneminen vaikeuttavat ruoantuotantoa.

Suomen peltoalasta noin 70 % käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotantoon.

Noin 90 % Suomessa kulutetun ruuan vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen kohdistuu Suomen ulkopuolelle. (Lähde: WWF Ruokaopas)

Isoissa tarjoilukulhoissa on ruokaa. Ihminen on ottamassa lautaselle ruokaa.

Ruuantuotanto on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista.

Ruoka muodostaa noin 20 % keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. (Lähde: Sitra – keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki)

Maatalous on suurin makean veden kuluttaja maailmassa. Lähes puolet Suomen vesijalanjäljestä jää ulkomaille. (Lähde: OECD – water and agriculture)

Lue lisää: Ruuan ympäristövaikutukset – WWF Suomi

Vedenkulutusta käsitellään lisää osiossa Vesi.

Ruoan alkutuotannolla suurimmat ympäristövaikutukset

Noin 60 % ruoan ilmastovaikutuksista syntyy alkutuotannossa eli maatiloilla ja kasvihuoneissa viljelystä, viljelykäytössä olevasta maaperästä ja eläimistä. Rehun tuotanto vaatii energiaa, lannoitteita ja myös torjunta-aineita. Eläintuotanto aiheuttaa ilmastovaikutuksia myös eläinten ruuansulatuksen ja lannan vuoksi. Naudan ja lampaiden märehdintä tuottaa runsaasti metaania, joka on merkittävä kasvihuonekaasu. Lihan ja esimerkiksi maidosta valmistetun juuston ilmastopäästöt ovatkin suuret. (lähde: HSY – Ilmastoystävällinen ruoka)

Ruokaan liittyvien ympäristövaikutusten tutkimiseen käytetään elinkaariarviointimenetelmää, jossa huomioidaan kaikki vaiheet alkutuotannosta ruoan valmistamiseen. Suurin osa ruoan ekologisesta jalanjäljestä syntyy tuotantovaiheessa. Sen sijaan elintarvikkeiden kuljetusten ympäristövaikutukset eivät ole niin suuria kuin yleisesti luullaan. Talvella ulkomailta tuodut vihannekset voivatkin olla ympäristön kannalta parempi valinta kuin kotimaiset kasvihuonekasvikset. Tilanne toki muuttuu ratkaisevasti, jos kasvihuoneessa käytetty sähkö on ekosähköä ja lämmitykseen käytetään uusiutuvaa energiaa.

Myös pakkausten ympäristövaikutukset ovat lähes aina merkittävästi pienemmät kuin itse elintarvikkeen. Pakkaukset suojaavat tuotteita ja vähentävät siten ruokahävikkiä.

Kädet kuorivat herneenpalkoja. Pöydällä on herneitä, porkkanoita ja kulhossa kirsikkatomaatteja.

Kasviperäisten tuotteiden ilmastokuorma on yleensä selvästi eläinperäisiä tuotteita pienempi. Tosin kasvihuonetuotannon ilmastovaikutus vaihtelee vuodenajan mukaan. Kesäkuukausien aikana tuotettujen kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutukset voivat olla jopa vain neljännes keskitalvella tuotettuihin kasvihuonetuotteisiin nähden, koska kesällä lämmitys- ja valotustarve ovat pienemmät (Lähde: Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta : loppuraportti – (luke.fi)).

Seuraava →

Kurssin sisältö

Kurssin esittely
  • Koutsin toimintoja
  • Lopputentti ja todistus
Perustietoa ekotukitoiminnasta
  • Toimintamalli työpaikoille
  • Ekotukitoiminnan tavoitteet ja askeleet
  • Ekotukihenkilön rooli ja tehtävät
Energia
  • Tavoitteena energiatehokkuus
  • Säästetään energiaa
  • Energiansäästövinkkejä
  • Energiamerkit
Jätteet ja lajittelu
  • Turha jäte on tuhlausta
  • Vinkkejä jätteen määrän vähentämiseen
  • Kiinteistöiltä kerättäviä jätteitä hyödynnetään monella tapaa
  • Materiaalit saadaan kiertoon vain lajittelemalla
  • Lajitteluohjeita
Hankinnat
  • Julkiset hankinnat ja ympäristö
  • Yleisohjeet kestäviin hankintoihin
  • Ympäristömerkit
Ruoka
  • Ruoantuotannon moninaiset ympäristövaikutukset
  • Ympäristövastuullinen lautasmalli on myös terveellinen
  • Ruokahävikin vähentäminen on ilmastoteko
  • Vinkkejä ruoan ympäristövaikutusten pienentämiseen
Vesi
  • Maailman vesivarat
  • Vesijalanjälki veden kulutuksen mittarina
  • Vinkit vesijalanjäljen pienentämiseen ja järkevään vedenkäyttöön
  • Elämäntapamme näkyy jätevesissä
  • Viemärietiketti haltuun
Liikkuminen
  • Liikkumisen valinnat ovat tärkeitä
  • Viisas liikkuminen
  • Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikalla
  • Liikkumissuunnitelma
  • Työnantajan keinoja viisaan liikkumisen lisäämiseksi
Ilmastonmuutos
  • Ilmastonmuutos ympäristössä ja yhteiskunnassa
  • Ilmastojärjestelmä: kertaus kasvihuoneilmiöön
  • Hiilidioksidi ja hiilen kierto
  • Hiilidioksidipitoisuuden muutos ennennäkemättömän rajua
  • Ilmastonmuutoksen hillintä
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat
  • Luonnon monimuotoisuus ja sen säilyminen
  • Luonnon monimuotoisuuden merkitys
  • Luontokato
  • Luonnonvarojen liikakäyttö
  • Ratkaisuina kiertotalous ja kohtuutalous
  • Ekotukikurssin lopputentti
Palaa kurssin etusivulle

Koutsi – HSY:n verkkokurssit

HSY on Suomen suurin julkinen ympäristöalan toimija. Teemme pääkaupunkiseudusta maailman kestävintä kaupunkiseutua. Koutsi kutsuu kaupunkilaiset mukaan tähän työhön. Koutsissa tarjoamme avoimia verkkokursseja, joiden avulla jokainen voi ottaa askeleen kohti kestävämpää elämää.
Koutsi – verkkokoulutusalusta on luotu EU-rahoitteisessa Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa.

Uutiskirje

Tutustu HSY:n uutiskirjeisiin

Tilaa uutiskirjeemme

  • Ajankohtaista
  • Ota yhteyttä
  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste
  • Tietoa evästeistä