Liikkumisella ja liikenteellä on moninaisia vaikutuksia kaupunkiympäristöön ja kaupunkilaisten arjen sujumiseen. Liikenteen määrä, toimivuus, tilankäyttö ja kulkutapajakauma vaikuttavat elinympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Liikenne myös kuluttaa energiaa, synnyttää melua ja haitallisia päästöjä sekä aiheuttaa onnettomuuksia.
Tieliikenteen ilmanlaatuhaitat johtuvat pakokaasupäästöistä ja katupölystä
Lähipäästöt pahentavat astmaoireita ja hengitystieinfektioita. Tieliikenteen päästöihin voidaan vaikuttaa ajoneuvojen teknisellä kehityksellä, polttoainevalinnoilla sekä liikkumistavoilla. Katupölyn määrään voidaan vaikuttaa mm. poistamalla hiekotushiekat tehokkaasti (kasteltuna) sekä vähentämällä nastarenkaiden käyttöä.
Ilmansaasteet eivät aiheuta useimmille ihmisille merkittäviä terveyshaittoja, mutta yksilöiden herkkyys ilmansaasteille vaihtelee. Altistumista ilmansaasteille voi vähentää siirtymällä puhtaampaan ilmaan, esimerkiksi valitsemalla reitin kauempaa vilkkaasta tiestä, tai välttämällä voimakasta rasitusta kun ilmanlaatu on huono.
Lisätietoja:
- Ajantasaista tietoa ilmanlaadusta hsy.fi/ilmanlaatu
- Tietoa katupölystä hsy.fi/katupoly
- Esite Apua katupölyoireisiin
- Miten vähennät altistumistasi ilmansaasteille?
- Tutkimus Liikenteen terveysvaikutukset Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa
Liikenne vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen
Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä (Lähde: Motiva). Noin 95 prosenttia maamme liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tieliikenteessä ja siitä noin puolet henkilöautoilusta.
Suomessa tavoitellaan liikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä ja pudottamista nollaan vuoteen 2045 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monia toimenpiteitä, kuten vähäpäästöisten polttoaineiden käytön lisäämistä, energiatehokkaampia kulkuneuvoja, siirtymistä kumipyöriltä raiteille ja henkilöautoista joukkoliikenteeseen sekä kävelyn ja pyöräilyn lisäämistä.
61 prosenttia kööpenhaminalaisista ilmoittaa käyttävänsä pyörää, koska pyöräily on helppoa, nopeaa ja mukavaa. Vain yksi prosentti kööpenhaminalaisista kertoo pyöräilevänsä ympäristösyistä. Lähde: Bicycle Account Copenhagen
Hyötyliikunta edistää terveyttä
Joka kolmas liikkuu liian vähän: aikuiset istuvat, makaavat tai seisovat paikoillaan yli 3/4 valveillaoloajastaan (Lähde: UKK-instituutti). Istumista kertyy yli 7 tuntia päivässä. Työmatkaliikkumisen tukeminen on kannattavaa: 2-3 kertaa viikossa liikkuvilla on keskimäärin 4,5 sairauspäivää vähemmän vuodessa kuin niillä, jotka liikkuvat enintään kerran viikossa.
Vaikka edellä on kerrottu liikenteen aiheuttamista terveyshaitoista, paikalleen ei siis ole syytä jäädä. Liikenteellä ja liikkumisella on myös positiivisia terveysvaikutuksia. Suomen ympäristökeskus SYKEn mukaan aktiivisen liikkumisen terveyshyödyt ovat noin kaksi kertaa suuremmat kuin liikenteen tuottamat terveyshaitat. SYKE on arvioinut liikenteen aiheuttamat terveysvaikutukset Suomessa ottamalla huomioon ilman pienhiukkasaltistuksen, melualtistuksen ja liikenneonnettomuuksien aiheuttamat terveyshaitat sekä aktiivisen liikkumisen (kävelyn ja pyöräilyn) terveyshyödyt.
Palvelut kehittyvät
Tulevaisuuden työpaikoilla liikkuminen on henkilöstön tarpeisiin vastaavaa palvelua, ei yksittäinen ajoneuvo tai tapa kulkea. Mobility as a service eli eri liikkumistyyppejä yhdistävä kuukausimaksullinen palveluvalikoima on jo tuttu monelle omassakin arjessa.
Lue lisää:
- Ilmastopaneelin autokalkulaattori auttaa vertailemaan autojen ilmastovaikutuksia ja kustannuksia
- HSY:n ilmastotreeni: vähähiilinen liikkuminen
- https://www.fiksustitoihin.fi/